Ravintolasuunnittelun ulottuvuuksia

Osa ihmisistä tiedostaa ja aistii ympäristöä herkästi. Toisille vasta jokin häiritsevä tekijä, kuten melu saattaa havahduttaa aistimaan sitä tarkemmin. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, johon vaikuttaa joka tapauksessa kaikki ympärillä oleva ja tapahtuva.  Tiedostamalla eri asioiden psykologiset vaikutukset, saadaan suunniteltua juuri toivottua tunnelmaa ja ilmapiiriä tukeva tila. Tässä artikkelissa nostan esille muutamia suunnittelussa huomioitavia ulottuvuuksia tätä teemaa silmällä pitäen.

Ravintolassa tapahtuu visuaalisesti ja fyysisesti paljon asioita, minkä vuoksi on tärkeää miettiä miten tilaa voisi rauhoittaa. Ihmisen aivot etsivät luonnostaan rytmiä ja järjestystä ja epäjäsennelty sisustus luo levottoman vaikutelman.

Visuaalisesti rauhallisen sisustuksen saavuttamiseksi tilaa voidaan jäsennellä erilaisilla pöytäryhmillä sekä jakamalla tilaa yksityisempiin ja avoimempiin kalusteryhmiin. Ihminen myös kartoittaa liikkuessaan alitajuisesti kulkureittejä ja mahdollisia vaaranpaikkoja. Rytmittämällä tilaa saadaan luotua luonnollisia kulkureittejä ja ohjattua ihmisten liikkumista tilassa. Myös tilan toiminnot on hyvä suunnitella tarkoituksenmukaisesti niin, että palvelu sujuu mahdollisimman jouhevasti ja luo stressitöntä tunnelmaa.

Tarve hahmottaa ympäristö vieraassa paikassa on ihmisille luontaista. Harva haluaa istua selkä vapaasti kulkureiteille päin, koska tunne tulla säikäytetyksi takaapäin luo ihmiselle hermostuneen olotilan. Ratkaisuina voidaan käyttää esimerkiksi erilaisia tilaa jakavia elementtejä, kuten verhoja, viherkasveja, hyllyköitä ja muita kevyitä rakenteita. Hyvä on myös huomioida, että jokaiselta paikalta on nähtävissä jotain kaunista tai mielenkiintoista.

Melu ja kaikuminen on ihmisille yksi eniten stressiä aiheuttavista asioista. Ongelmaksi koetaan enemmänkin juuri kaikuminen kuin itse äänet sinänsä. Jokainen ääniaalto, joka lähtee puheesta, astioista, tuoleista tai muista äänilähteistä, kulkee tilassa kimpoillen kovista pinnoista kuin squashpallo. Seurauksena äänet puuroutuvat ja täytyy pinnistää kuullakseen keskustelua sekä nostaa oman puheäänensä voimakkuutta. Ravintolaan olisikin hyvä sijoittaa monipuolisesti akustoivia materiaaleja eri puolille tilaa.

Musiikkia voidaan käyttää tunnelman luomisen lisäksi myös peittoäänenä – sillä tuodaan epämiellyttävien äänien päälle miellyttävämpää ääntä. Mikäli tila on hyvin akustoitu, musiikki voi olla hiljaisemmalla eikä myöskään tarvitse puhua niin kovalla äänellä. Tällöin yleinen melutaso laskee.

Valaisimet ovat osa tyylikästä ravintolasisustusta, mutta itse valolla voidaan vaikuttaa ihmisen tunne- ja vireystilaan. Valon määrä ja värilämpötila vaikuttavat vireystilaa säätelevien hormonien tuotantoon ja siksi on hyvä tiedostaa millaista valoa missäkin on hyvä käyttää. Kirkkaat ja siniset valon värilämpötilat edistävät kortisolihormonin tuotantoa nostaen ihmisen vireystilaa. Himmeämpi, keltaisen sävyinen valo taas edistää melatoniinin erittymistä, joka rentouttaa ja rauhoittaa. Tästä syystä ravintolassa usein käytetäänkin enemmän lämpimän sävyisiä ja himmeitä valoja. Valoa on oltava kuitenkin tarpeeksi, että hahmotetaan ympäristöä hyvin ja nähdään mitä syödään. Valolla voidaan korostaa mielenkiintoisia yksityiskohtia tai valo voi myös itsessään olla visuaalinen elementti.

Kokonaisvaltaisesti suunnitellussa ravintolassa asiat toimivat ja henkilökunnan on helppo antaa hyvää palvelua. Kun hyvän ruoan ja palvelun lisäksi viihtyisyys ja kokemuksellisuus on huomioitu syvemmälläkin tasolla, jää asiakkaalle mieleenpainuva elämys, jota on mukava jakaa eteenpäin.

Anna-Mari Tuomainen
Sisustusarkkitehti
Modeo Oy

Kuvat: Satelliet

(Artikkeli on julkaistu MaRa:n Vitriini -lehdessä nro. 7, joulukuussa 2023)